Pekka Väisänen
Uskallan ajatella toisin
Uskon – ja kannustan myös muita – avoimeen vuorovaikutukseen ja sananvapauteen. Paikalleen jämähtäminen ei vie asioita eteenpäin, ei edistä yhteiskuntaamme eikä kehitä meitä yksilöinä. Meidän on otettava henkilökohtaisesti vastuuta itsestämme ja yhteisöstämme. Ajatellaan ja toimitaan yhdessä toisin.
Pekka Väisänen
- Yhteiskuntatieteiden tohtori, vapaa toimittaja, opettaja
- Juuriltaan savolainen, mutta Helsingin tuulista nauttinut jo yli 30 vuotta.
- 53-vuotias urheilullinen yksineläjä, joka uppoutuu mielellään sotahistoriaan ja filosofiaan
- Puhuu suomen lisäksi sujuvaa ranskaa, englantia ja ruotsia
Ajankohtaista
Olin ensimmäistä kertaa vaaleissa ehdolla, ja kokemus oli kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen.
Nato-jäsenyyteen liittyvät kysymykset ja pohdinnat ovat loistaneet poissaolollaan poliittisessa keskustelussa, ja anti on ollut vähäistä myös muiden ulkopolitiikan vaikuttajien ja tahojen osalta. Itseäni kiinnostaa erittäin paljon mm. millaisia strategisia, taloudellisia ja alueellisia vaikutuksia olisi, jos Nato päättäisi perustaa pysyvän tukikohdan esimerkiksi Pohjois-Suomeen.
Ranskan dosentti ja filosofian tohtori Johanna Isosävi tuottaa podcast-sarjaa Ranskan kielestä ja kulttuurista. Minulla oli …
Suomalaisten pitäisi muistaa, että vain me voimme pitää huolta kielestämme. Kukaan muu maailmassa ei ole kiinnostunut siitä, kuinka hyvin kielemme voi, ja mikä sen osaamisen taso on kouluissa, työelämässä ja arjessa.
Työ on ainoa asia, joka on muuttuvassa maailmassa ikuinen. Työ ja ahkeruus luovat kivijalan ja vision maan ja yhteiskunnan tulevaisuudelle. Työttömyys puolestaan kääntää asetelman toiseen ääripäähän.
Kun näin jälkikäteen arvioin Postin johtamista rivityöntekijän näkökulmasta käsin, se näyttäytyy edelleen hyvin sekavana ja ennustamattomana. Omat ongelmansa Postin johtamiseen ovat tuoneet perinteisesti poliitikot.
Kuluneet neljä vuotta ovat osoittaneet sen, miten ideologiat ovat tehneet väkevän paluun suomalaiseen päivän politiikkaan. Marinin hallituksen ajama politiikka ja johtavien ministereiden viimeaikaiset lausunnot ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Jo työn merkityksen historiallista taustaa vasten pitäisi olla selvää, että jokainen työtön olisi velvoitettu – ja myös oikeutettu – työttömyyden kohdatessa opiskelemaan uuden ammatin. Erityisen tärkeää edellinen on pitkäaikaistyöttömien kohdalla.